75 Turbotus

[Nouko88]

Eli lähti tommonen projekti käyntiin. Turbo, välijäähdytin, turbon öljynkierto, paineputket ym on suunniteltu mutta tuo imusarjan toimivuus mietityttää.
Tarvitaanko Ilmiä tässä ollenkaan? Miten ecu tunnistaa paineen imusarjassa?
Mistä uudet männät?

[Nouko88]

Siis lähinnä ollaan vasta suunnittelu vaiheessa ja osien kasaan keräyksessä.
Vielä ei projektiksi voi sanoa.

[Rasvis]

Tarvitaanko Ilmiä tässä ollenkaan? Miten ecu tunnistaa paineen imusarjassa?

Riippuu ihan mitä ECUa aiot käyttää. Tuo TS:n alkuperäinenhän pelaa ilmamäärämittarin pohjalta, mutta esmes budjettiratkaisu Megasquirt käyttää (yleensä) MAP-anturia.

[Nouko88]

Mutta toimiiko vakio ecu normaalisti jos ilmin laittaa turbon imupuolelle?
Tuota megaruuttaa en rohkene rankentaan kun on aikas epäluotettava, mitä olen lukenut megasquirt foorumilta... Jos toimisi vakio eculla vain suuttimien vaihdolla.
Kestääkö Ts:n vakio männät miten jos niitä sorvaa jonkun verran että saa niitä puristuksia alas?

[GAMMA500]

epäluotettavuudesta menee varmaan suuri osa rakentajien piikkiin mutta eikös siinä megasquirtissa ole aikas sikaharva säätökartta? Kunnollinen oikeasti säädettävä ruisku vaan käyttöön niin luultavasti säästyt monelta kommellukselta (yksi hyvä hestec myytiin juuri ). Mutta joo, jos vasta tavaroiden hankinta asteella elelet niin kerkiihän tuota miettiin ja suunnitelmatkin muuttumaan, ei noi TS turbotukset kovin usein ole vielä valmistunu

[jknracing]

Kestääkö Ts:n vakio männät miten jos niitä sorvaa jonkun verran että saa niitä puristuksia alas?

Aika heikostihan nuo vaparimännät kestää ahdetussa koneessa. Yksi syy on se, että männät painuvat helpommin lyttyyn, jolloin männänrenkaat jumiutuvat. Männän yläpään heikkouden syynä on ainakin osaksi se, että vaparimännissä männänrenkaat ovat lähempänä toisiaan.

Edit. Jollain todella maltillisilla ahtopaineilla ne vaparimännätkin kestävät!

[gfj-365]

megassa taitaa olla 12x12 alueiset kartat.. ja esim Q4 on 16x16 alueiset

[GAMMA500]

Edit. Jollain todella maltillisilla ahtopaineilla ne vaparimännätkin kestävät!

Ja todella poikkeuksellisissa koneissa yks VAG 1.6 8V 300tkm ajettuna turbotettuna vakiomännillä ja vissiin 9? puristuksilla... 1.5 bar ja yli 250 hv

[jknracing]

Edit. Jollain todella maltillisilla ahtopaineilla ne vaparimännätkin kestävät!

Ja todella poikkeuksellisissa koneissa yks VAG 1.6 8V 300tkm ajettuna turbotettuna vakiomännillä ja vissiin 9? puristuksilla... 1.5 bar ja yli 250 hv

Niin niin, mähän sanoinkin, että jollain todella maltillisilla ahtopaineilla...
Kokeilemallahan se selviää mitä ne männät kestää.

[Rasvis]

Mutta toimiiko vakio ecu normaalisti jos ilmin laittaa turbon imupuolelle?

Siis täysin vakio ECU ilman mitään karttojen päivittämistä? Eipä mahda toimia erityisen hyvin, ahdettu moottori vaatii käsittääkseni ihan eri arvot sytkälle kuin vapaastihengittävä. Bensaa saa kyllä lisää nostamalla bensanpainetta, mutta tuo ei taida olla kovin käyttäjäystävällinen ratkaisu (menee rikkaammalle joka tilanteessa, ei vain silloin kun soppaa tarvittaisiin enemmän).

eikös siinä megasquirtissa ole aikas sikaharva säätökartta?

Taitaahan se tuossa MS1:ssä olla harvempi kuin kaupallisissa sovelluksissa. Uudessa MS2:ssa taitaa olla jo laajempi. Mutta eri asia on huomaako sitä käytännössä mistään onko kartta 12x12 vai 16x16? Minen tiedä ainakaan vielä, broidin auton ECU on yhä pöydällä ilman johtosarjaa.

[Jarno]

Megasquirtin kartta on 8x8 tai 12x12 ja siinäkin on puolet liikaa pisteitä kotisäätäjälle. Hienous piilee siinä, että ohjelmallisesti lasketaan pisteiden välille arvoja (interpolointi). Tätä ei useimmissa kaupallisissa järjestelmissä ole. Interpoloinnilla (tai välipisteiden laskennalla) saadaan hyvä arvaus, kunhan moottorin käytös on suunnilleen lineaarista pisteiden välissä.

Ainakaan Haltecin ja Wolfin boxit eivät pikaisella tutustumisella tunne interpolointia. Näennäisesti niissä on enemmän tarkkuutta 32x22 ja 16 kuormitusta 125 1/min välein. Käytännössä tilanne kääntyy MS:n eduksi.
Miten lie Q4:n laita?

[GAMMA500]

Lainaus suomalaisen ohjausjärjestelmän sivuilta:

# Järjestelmän avulla saadaan moottoriin laajempi käyttöalue, koska polttoaineen seos ja sytytys ennakko voidaan säätää lähes portaattomasti moottorin tyhjäkäynti kierrosluvusta aina maksimi kierroslukuun asti eri kuormituksella. Pienillä moottorin kierroksilla säätökäyrät ovat ohjelmassa 180 rpm välein, ja suurilla 300 rpm välein. Ohjainyksikkö laskee annetuista arvoista keskiarvoja ja säätää seosta ja sytytystä 60 1/min välein

# HESTEC järjestelmän säätötarkkuus on huippuluokkaa! Seokselle ja sytytykselle yli 1900 säätöpistettä kierrosluvun ja kuormituksen mukaan! Ohjainyksikkö laskee näistä keskiarvoja, ja muodostaa seokselle ja sytytykselle lähes 8000 pisteen säätökartaston.

Eli eiköhän lie olevan haltechisssa ja muissa saman tasoisissa myös tuo interpolointi jos se tuota asiaa tarkoittaa?

[Jarno]

Joo, mun moka. Onhan ainakin tuo keskiarvoistaminen pakko olla, vaikkei sitä mainosteta. Esimerkiksi jos moottorissa olisi säätöpisteet 800 1/min välein 8x8 kartalla, niin välille 800-1600 sattuva 1200 olisi suhteessa tosi kaukana kummastakin lähimmästä pisteestä. En tiedä, miksi Hestec sitten laskee edelleen lisäpisteitä, kun on mahdollista reaaliaikaisesti laskea kaikille kierrosluvuille ja kuormituksille oma arvo. Käytännössä painotettu keskiarvo neljän lähimmän pisteen avulla. Ehkä prosessoritehoa uupuu tai sitä säästetään johonkin oleellisempaan laskentaan?

No yhtä kaikki esim. vakio TS:iin luulisi riittävän 8x8 taulu. Silläkin saa kuvattua 0,1 barin ja 800 rpm välein arvot väliltä 0,3-1,0 bar ja 800-6400 rpm. Varmaankin hakkaa mekaaniset ennakonsäädöt mennen tullen.

Boxeista puhuttaessa tärkeää on myös järjestelmän erottelukyky, joka riippuu prosessorin nopeudesta ja muistin leveydestä. Esim. 8 bitin prosessorilla saadaan teoriassa 256 erilaista arvoa suihkutusajan pituudelle. 6000 1/min kiertävän moottorin tapauksessa suihkutusjakson pituudet vaihtelevat jotakuinkin välillä 1-20 ms, mistä huomataan, että helposti muistin puolesta saadaan alle 0,1 ms tarkkuus. Esimerkiksi Autronic lupaa 0,01 ms:n erottelua, mikä on jo varsin riittävä! MegaSquirt pystyy 0,1 ms:n erotteluun, joka sekin riittänee täysin ainakin polttoaineen annosteluun. (Korkealle kiertävän moottorin sytytyksen ohjaus on sitten oma lukunsa. Tässä voisi piillä MS:n heikkous) Alkuperäisen Motronicin tapauksessa prosessoriteho lienee merkittävä erottelukyvyn rajoite. 1MHz:n (?) prosessorilla 0,1ms eli 100us välein tulevat ajastimen keskeytykset alkavat olla realistisuuden rajoilla, sillä koodia ehditään suorittaa vain 100 komentoa keskeytyskoodi mukaanlukien. Kovin vaativia laskelmia ei tuossa ajassa tehdä.

[OL]

Itseänikin aina sopivin aikavälein kiinnostaa tämä aihe. Varsinkin nyt, sillä sukulaismiehellä olisi ahdin joutilaana. Eli heräsi ajatus ahdin + MS. Mutta mitenkäs tuohon kaasarivehkeeseen, pitäisikö tehdä läppärungot kaasareista ja sitä kautta, vai koittaa haalia 90i ruiskupaketti, olisiko siitä mihinkään tällaisessa käytössä? Täytyy nyt vielä koittaa olla innostumatta, kunhan selviää vähän paremmin minkämoinen se ahdin ja kaiken näköiset muut seikat..

[Nouko88]

Itseänikin kiinnostaa hyvin paljon, mutta tuo MS:n toimivuus ja luotettavuus mietityttää...
Kannattaa sitä ainakin osia ruveta keräämään jos joskus sitte alottais rojektin.

[OL]

Dodiin, ahdin josta jo mainitsin oli 200-sarjalaisessa farmari vulvassa kiinni Vulva meni paaliin mutta ahdin ei. Eli, malli:

Garrett TB0313. Osaako kukaan kertoa sen soveltumisesta tuohon kahden litran myllyyn? Millä tehoalueella tuo toimii jne?

[Rasvis]

Tuoko on sen Volvon vakioturbo? Eiköhän se sitten kokonsa puolesta sovi Alfan kaksilitraiseen, iskutilavuuksissa kun ei suurta eroa ole.

Kannattaa sitten laskea budjettiin "vähän" muutakin kuin sen käytetyn föönin hinta

[OL]

Ilmeisesti juuri se. Tähän se oli asennettu juuri kyseiseen autoon tarkoitettuna jälkisarjana, mutta mitä netistä löysin, niin ilmeisesti noissa 200-sarjalaisissa se on ollut 2.3 litraisissa kiinni. Sen puolesta vaikuttaisi hyvältä..? Noo, rahaahan ei ole koskaan, mutta jos sitä ajan kanssa Siinä tuntui kyllä olevan vähän hyrrän laakereissa sanomista, että saas nyt nähdä. Kyllähän se kiva olisi siellä pellin alla

[OL]

MegaSquirt vaan jaksaa vaivata mieltä. Tässä vaiheessa kuitenkin olisi tarkoitus ensin saada se toimimaan ihan vapaasti hengittävällä tavalla tuon pellin alla, ennen kuin rupean ahdinta edes suunnittelemaan kaveriksi. Olisi tuossa kohtuu lähellä TS koneinen purkuauto, selviäisinkö MS:n kanssa suurin piirtein niillä osilla mitä siitä kiskoisi irti? Suuttimet lienee olisi sopivat, mitenkäs lambda, minkälainen se noissa on? Laaja-alaista taitavat suositella tuon MS:n kanssa. Läppärungon joutuisi vissiin itse väsäämään (huoh..), mutta kuinka pitkälle muuten pääsisi niillä osilla mitä TS koneesta kiskoisi irti?

[Nouko88]

Kyllä se lambda pitäis olla se laajakaista tyyppinen, muuten säätäminen on hankalaa ja jopa mahdotonta. En osaa yhtään sanoa että minkälainen noissa sitte vakiona on..

[Rasvis]

Ei-kat-malleissa ei ole koko lambdaa ja katillisissakin on tavallinen kapeakaistainen. Onnistuuhan himmelin säätö vaikka ilman lambdaa jos käyttää erillistä pakokaasuanalysaattoria (penkissä), kapeakaistaisellakin pitäisi sen verran saada säädettyä ettei värkki ainakaan laihalla käy. Tuskin tuollaisessa vehkeessä on isommin haittaa vaikka kävisi jollain kierrosalueella vähän rikkaallakin.

Ruiskun jälkiasennusta varten tarvittaisiin sopiva imusarja, TS:n imusarjahässäkkä ei taida liian helposti käydä TC:hen imuaukkojen erilaisen kulman vuoksi. Sopivan löytänee 90 Iniezionesta tai takavetoisesta ruisku-Spiderista tms. TS:n koneesta voisi kai soveltaa lähinnä suuttimet, bensapumput (käykö TC:n tankkiin?) ja lämpöanturin, MS:n mukana tulee ilmamäärämittarin korvaava MAP-anturi ja TC:n sytkän herätinanturi soveltunee MS:lle sellaisenaan.

[Nouko88]

Tietääkö kukaan että toimiiko Mega TS:n sytkävekeiden kanssa? Eli ohjaisi vain bensaa ja sytytys tapahtuisi ihan vakio vermeillä.. joissakin autoissa on joutunut tekemään suorasytytyksen megan kanssa..

[OL]

Juu, tuolla läppärungolla lähinnä tarkoitinkin koko imusarjaa jne. Jos tekisi vaikka jostain vanhoista kaasareista, suuttimille paikat siihen kaasarin ja kannen väliin. Sovitelaipat näille saisin vanhoista kaasarin ja kannen välisistä kumeista, kumit vaan veks ja hitsailisi putkea tilalle, johon sovittaisi sitten suuttimet. Jos näin tekisi, niin olisi varmaankin mahdollista käyttää koko TS:n polttoainelinjastoa? Mitenkäs bensanpaineensäädin, kaasuläpän asentoanturi ja imuilman lämpötila-anturi, olisiko ne noista sovellettavissa? Sittenhän paketti vissiin kaipailee myös sitä tyhjäkäyntisolenoidia. Helppoa kysellä osista, kun on uusin Spinneri tässä nenän alla, en mää muuten näistä ruiskuvehkeistä kauheesti ymmärrä

E: niin tarkoititko tuolla lämpötila-anturilla imuilmaa vai moottorin?

[Rasvis]

Ainakin 164 TS:ssä on sytkän ohjaus kampiakselin asentotunnistimen perusteella, nyt en äkkipäätä muista onko 75 TS:ssä sama juttu vai onko siinä anturi virranjakajassa á la 75 TC. Hommalla on sikäli merkitystä että virranjakajan sisuskalut pyörivät nokka-akselin nopeudella ja kampiakseli taas kaksinkertaista vauhtia, MS oli muistaakseni tarkoitettu ajoittumaan nokka-akselista mutta kai sen pystyisi muuttamaan kampiakselinkin tunnistimelle sopivaksi?

Jollen ihan väärin muista niin TS:ssä on kaasuläpän asennosta vain (tyhjäkäynti)rajatieto, ei kulmaa mittaavaa potikkaa jonka MS tarvitsee. Bensanpaineensäädin soveltuu, mutta jatkorassaamista ajatellen säädettävä paineensäädin voisi olla parempi ratkaisu. Imuilman lämpöanturi on integroitu ilmamäärämittariin, eli MS tarvitsisi jonkun toisenlaisen tökkelin. Soveltuvalla anturilla tarkoitin siis aikaisemmin jäähdytysnesteen lämpötilan anturia, nehän eivät maksa Motonetissäkään "mitään". Tyhjäkäyntisolenoidi varmaan soveltuisi TS:stä.

Niin kuin huomaatte niin paljon on muistin ja arpomisen varassa

[OL]

Noo, tietoa on silti rutkasti enemmän kuin minulla Tartteeko ruisku sitten jotenkin erilaisen lämpötila-anturin, kun kyllähän koneissa kuitenkin lähes aina on se anturi minkä välityksellä kuski saa tiedon koneen lämmöistä. Tuleeko signaali eri tavalla tai jotain?

[Vilpo]

Noo, tietoa on silti rutkasti enemmän kuin minulla Tartteeko ruisku sitten jotenkin erilaisen lämpötila-anturin, kun kyllähän koneissa kuitenkin lähes aina on se anturi minkä välityksellä kuski saa tiedon koneen lämmöistä. Tuleeko signaali eri tavalla tai jotain?

Kyllä kai noissa jotain eroa on, kun ainakin 164 ts:ssä on mittarille ja ruiskulle erilliset anturit.

[GAMMA500]

Juup, omat anturit on vissiinkin kaikissa ruiskuvärkeissä

[OL]

Ok. Kiitoksia kaikille, näillä vastauksilla pärjään varmaankin vähän aikaa