Rolle kirjoitti:^Säätyykö teillä muuten Nilanissa ilmanvaihdon määrä hiilidioksidin, kosteuden vai perstuntuman pohjalta?
Hiukan aihetta sivuten: meillä se tulee säätymään kaiketi perstuntuman pohjalta, kun hankin -vm. 1967 tupaamme käytetyn Nilan VPL 25C:n, jossa ei ole mitään elektroniikkaa laitteen ohjauksessa. No eipä toisaalta ole mitään hermostuttavia ohjelmointeja, vikakoodeja, yms, ja varaosia löytynee melkein mistä vaan.
Onko forumilaisissa muuten LVI-suunnittelijoita, edellisen talomme LVI-suunnittelija jäi eläkkeelle ja hävitti kaikki suunnutteluohjelmistonsa, tietokoneensa, jne, ettei vaan enää joutuisi tekemään yhtään suunnnitelmia
?
Pitäisi saada tehtyä LVI-kuvat asuinalaltaan reilun 250m2:n paritalohuoneistoon, sisältäen käyttövesi- ja lämmitysverkostokuvat, ilmanvaihtokuvat, salaojapiirrokset jne.
Onkos muuten käytännössä mitään käytännön estettä jos toteuttaa käyttövesiverkoston kuten se on alunperinkin tehty eli lämmin käyttövesi kiertäisi kylppäreiden lattioissa? Juu siis niinhän sitä ei kait periaatteessa saisi enää tehdä, mutta jos käyttäisi kupariputkia vanhan mallin mukaan, ja pitäisi käyttöveden paluu lämpötilan min 55 asteessa, niin tuskin sinne mitään bakteereita kasvaisi?
Vai kuinka olette toteuttaneet kylppäreiden lattialämmityksen, talo kun on kaukolämmössä niin ei tekisi mieli asentaa sähkövastuksia lattioihinkaan, ja noin 20m3 sisäuima-allas olisi tarkoitus laittaa myöskin lämpeämään kaukolämmöllä (nyt lämpenee sähkövastuksilla).
Pitäisi kait tehdä kaksi erillistä lämmityspiiriä, jos meinaisi lämmittää kesäisin ainoastaan kosteiden tilojen lattioita, ja talvella tietty kaikkia tiloja?
No ensin tähän tupaprojektiin olisi tarkoitus rakentaa uusi nykyistä vesitiiviimpi katto, ja rakentaa siihen räystäät. Katto on aika loivanoloinen pulpettikatto, jonka alalappeella on piiloränni (tietty mallia vuotava, kuinkas muuten
), piippuja 5kpl ja kattokupoloita (mallia uusittava asap.) 4kpl. Siis kaikki aikansa herkut vuotamassa ja hankaloittamassa raksausta
Ajattelin jos vain isken huopakatteen päälle, kattotuolien suuntaisesti, ja kattotuoleihin kiinni ruuvaten kakkosneloset (tai kakkosvitoset), joilla teen räystäsylitykset (tiilimuuraukset kun on ulotettu ihan ylös saakka, ja pitäisi purkaa käytännössä kaksi ylintä tiilivarvia), ja lovean kakkosneloset (-vitoset) neljän kattotuolin kohdista (kattotuolien jako 600, ja niitä on 29kpl).
Noiden kakkosnelosten alle tulisi sitten pätkät kakkosnelosta tiiliseinää vasten (ja tiiliseinän ja kakkosnelosen pään väliin bitumihuopa), jotka kiini tiiliseinään propatuilla kulmaraudoilla. Lulisi kestävän 500-600mm:n räystäskuorman, etenkin kun päälle tulee laudoitus 20-30mm:n raulla konesaumapeltikattoa varten?
Meillä oli edellisessä talossamme (muutettiin sisään 2004, aloitettiin rakentaminen 2002) myöskin takan ja puukiukaan korvausilma toteutettu ulkoa tulevilla putkilla. Oli jotenkin aika epäkäytännöllinen ratkaisu kun olisi pitänyt asentaa jotkin säätöventiilit lattiaan. Talvella puhalsi armottoman kylmää pakkasilmaa sisään, ja kesällä tietty sotki koneellisen ilmanvaihdon toimintaa. Siis olis pitänyt laittaa aina kiinni saunomisen ja takanpolton jälkeen. Käytännössä tuli tukittua aina talveksi ulkoventtiilit, eikä niitä viitsinyt avata enää keväällä.
Suurin etu olisi kait ollut sytytysvaiheessa, mutta asia hoidettiin avaamalla ikkunaa ja kytkemällä LTO takkamoodiin.
Puukiuas on kuitenkin niin tehokas lämmönlähde ettei paljoa häviä vaikka harookin sisäänsä jo kertaalleen lämmitettyä sisäilmaa, samoin varaava takka kierrättää aika tehokkaasti ilmaa, eikä varmaan kamalan paljoa mene hukkaan siinäkään.
Nyt onkin sitten avotakka 1.5 tiilen hormilla, harakat kiittelee talvella
