Suomen kauneinta murretta ?
Valvoja: Moderators
-
- Viestit: 136
- Liittynyt: 13 Loka 2003, 18:56
- Paikkakunta: Lahti
Suomen kauneinta murretta ?
>
> LUAMISKERTOMUS
>
> Jumala loi aasi ja sanos hänel: Sää oles aasi. Sää
> tees tyät aamust ehtosse ja kannas painavi tavaroit
> selässäs. Sää syäs ruaho ekkä ol kovi älykäs.
> Sää eläs 50 vuat.
>
> Siihe aasi vastas: 50 vuatt semmost elämä o iha
> liia pitk, älä an mul enemmä ku 20 vuat. Ja nii toteutus.
>
> Sit Jumala loi koira ja sanos hänel: Sää olek
> koir. Sää vartiois ihmiste omasuut. Sää oles ihmiste
> uskolline ystävä. Sää syös sen minkä ihmine sul jättä
> ja sää eläs 25 vuat.
>
> Koira vastas: Herra, 25 vuat semmost elämä o liia
> pitk. Ol hyvä, älä an mul enemmä ku 10 vuot. Ja nii
> toteutus.
>
> Sit Jumala loi apina ja sanos: sää oles apina. Sää
> heilahras puust puuhu ja käyttäyrys ku mikäki pelle. Sää
> oles hauska ja simmotti sää elä 20 vuat.
>
> Apina sano: Herra, 20 vuat pelle elämä o liia
> pitkä. Ol hyvä äläkä anna mul enemmä ku 10 vuat.
> Ja niin toteutus.
>
> Lopuks jumala loi miähe ja sanos hänel:
> Sää oles miäs, maa ainova rationaaline elävä.
> Sää käytäs älykkyyttäs alistama muut
> olenno. Sää hallitte koko maat ja eläs 20 vuat.
> Siihe mies vastas:
> Herra, olla mies vaa 20 vuat o liia vähä.
> Ol hyvä ja an mul nee 30 vuat mikkä aasi jätti,
> 15 vuat koiralt ja 10 vuatta apinalt.
>
> Ja nii Jumala hualehti siit, et miäs elä miähenä
> 20 vuat. Sit hää mene naimissi ja tekke 30 vuat
> aamust ehtosse töit ja kantta painavi tavaroi
> ku aasi. Sit hänel o kakari ja elä 15
> vuat ku koir, hää vartioi talo ja syä mitä perhe
> jättä. Sit,vanhemmal iäl, hää elä viel 10 vuat ku apina,
> käyttäyty ku mikäki pelle ja huvitta lapselapsias.
> LUAMISKERTOMUS
>
> Jumala loi aasi ja sanos hänel: Sää oles aasi. Sää
> tees tyät aamust ehtosse ja kannas painavi tavaroit
> selässäs. Sää syäs ruaho ekkä ol kovi älykäs.
> Sää eläs 50 vuat.
>
> Siihe aasi vastas: 50 vuatt semmost elämä o iha
> liia pitk, älä an mul enemmä ku 20 vuat. Ja nii toteutus.
>
> Sit Jumala loi koira ja sanos hänel: Sää olek
> koir. Sää vartiois ihmiste omasuut. Sää oles ihmiste
> uskolline ystävä. Sää syös sen minkä ihmine sul jättä
> ja sää eläs 25 vuat.
>
> Koira vastas: Herra, 25 vuat semmost elämä o liia
> pitk. Ol hyvä, älä an mul enemmä ku 10 vuot. Ja nii
> toteutus.
>
> Sit Jumala loi apina ja sanos: sää oles apina. Sää
> heilahras puust puuhu ja käyttäyrys ku mikäki pelle. Sää
> oles hauska ja simmotti sää elä 20 vuat.
>
> Apina sano: Herra, 20 vuat pelle elämä o liia
> pitkä. Ol hyvä äläkä anna mul enemmä ku 10 vuat.
> Ja niin toteutus.
>
> Lopuks jumala loi miähe ja sanos hänel:
> Sää oles miäs, maa ainova rationaaline elävä.
> Sää käytäs älykkyyttäs alistama muut
> olenno. Sää hallitte koko maat ja eläs 20 vuat.
> Siihe mies vastas:
> Herra, olla mies vaa 20 vuat o liia vähä.
> Ol hyvä ja an mul nee 30 vuat mikkä aasi jätti,
> 15 vuat koiralt ja 10 vuatta apinalt.
>
> Ja nii Jumala hualehti siit, et miäs elä miähenä
> 20 vuat. Sit hää mene naimissi ja tekke 30 vuat
> aamust ehtosse töit ja kantta painavi tavaroi
> ku aasi. Sit hänel o kakari ja elä 15
> vuat ku koir, hää vartioi talo ja syä mitä perhe
> jättä. Sit,vanhemmal iäl, hää elä viel 10 vuat ku apina,
> käyttäyty ku mikäki pelle ja huvitta lapselapsias.
164ts-89 400tkm
Siinä taas nähtiin, ettei pidä olla ruinaamassa - sitä voi saada mitä tahtoo
Entäs tää:
Pariskunta oli hevosrattailla matkalla, kun käärme ylitti tietä luikerrellen. Kunnon atesitit kunnioittivat luontokappaletta, kuten itseään ja väistivät tarpeettoman yliajon.
Käärmepä olikin toivomuksia toteuttava taruolento ja lupasi kummallekin yhden toivomuksen. Rouva toivoi vyffee, että pääsisi köyhyydestä. Käärme kehoitti aamulla vilkaisemaan tyyny alle.
Isäntä taasen osoitti hevosen genetaalialuetta ja lausui: "kun saisi tuollaisen".
Aamulla emäntä katsoi tyynyn alle ja kiljaisi onnesta.
Isäntä vilkaisi peiton alle ja parkaisi ... valjastit sitten tamman rattaisiin eilen!
Entäs tää:
Pariskunta oli hevosrattailla matkalla, kun käärme ylitti tietä luikerrellen. Kunnon atesitit kunnioittivat luontokappaletta, kuten itseään ja väistivät tarpeettoman yliajon.
Käärmepä olikin toivomuksia toteuttava taruolento ja lupasi kummallekin yhden toivomuksen. Rouva toivoi vyffee, että pääsisi köyhyydestä. Käärme kehoitti aamulla vilkaisemaan tyyny alle.
Isäntä taasen osoitti hevosen genetaalialuetta ja lausui: "kun saisi tuollaisen".
Aamulla emäntä katsoi tyynyn alle ja kiljaisi onnesta.
Isäntä vilkaisi peiton alle ja parkaisi ... valjastit sitten tamman rattaisiin eilen!
-
- Viestit: 136
- Liittynyt: 13 Loka 2003, 18:56
- Paikkakunta: Lahti
- rim
- Viestit: 767
- Liittynyt: 02 Maalis 2003, 21:47
- Car(s): Jaguar I-Pace HSE, Jaguar XKR, ex 156 2.0 TS, 156 2.0 JTS SW, 156 2.0 JTS, 159 2.4 JTD Q4, Jaguar Sportbrake 2,2 i4 Td 200 Jaguar F-Pace 2.0
- Paikkakunta: Seinäjoki
Tieroksi, notta kuinka käyttäytyä yllättävis tilantehis!
Korrektia käytöstä pohjalaasittain
ULUKOMAALAASET:
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä
muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan.
Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä,
prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä.
Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta
osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä.
Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-KO M I A-I L I M A"!
Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja harvaksensa jos se sattuus
vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi
kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä- K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä"?
Kyllä se smooltookki siitä sitte lähtöö käyntihi ku on päästy
alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki
välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä
"ulukomaalaaset".
HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot
osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras
luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei
tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta:
"Sitä ollanhan sitte niinku homo!" Näin annetahan ittestä homolle
avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren
esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa
mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos
nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne
saunanlaattialle se kyllä kannattaa jättää sinne.
KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa
kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja
ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia.
Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa
vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä
pitää välttää.
Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä
viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä
pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen
kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin. Ja toimitella notta
"konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"!
Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan
sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte.
Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön
joukkoho. Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi
tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.
Korrektia käytöstä pohjalaasittain
ULUKOMAALAASET:
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä
muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan.
Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä,
prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä.
Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta
osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä.
Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-KO M I A-I L I M A"!
Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja harvaksensa jos se sattuus
vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi
kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä- K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä"?
Kyllä se smooltookki siitä sitte lähtöö käyntihi ku on päästy
alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki
välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä
"ulukomaalaaset".
HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot
osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras
luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei
tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta:
"Sitä ollanhan sitte niinku homo!" Näin annetahan ittestä homolle
avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren
esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa
mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos
nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne
saunanlaattialle se kyllä kannattaa jättää sinne.
KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa
kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja
ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia.
Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa
vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä
pitää välttää.
Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä
viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä
pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen
kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin. Ja toimitella notta
"konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"!
Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan
sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte.
Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön
joukkoho. Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi
tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.
tooshan nootta perkele olis
SANONTOJA
-Mun kans olis niin heleppua olla, sais olla justihin niinku mä sanon.
-\"Hätäkös isän oli äireen ottaa, mutta toista se on mun, jonka pitää ottaa ventoviarahan.\"
-Ruma on luja, muttei sen nyt nua luja tartte olla, sanoo Kuustaa kyläsepän taosta.
-Ookko ny niin olovinas, ku on latukones?!
-Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.
-Hai ku siinä olis ripa, sano mustalainen kun hevonen suahon uppos.
-Plökäpöksyyllä on rahaa mutta flikat tykkää tiukkapöksyysistä...
-Kun sinä synnyyt itkit ja muut hymyylivät, elä elämääsi niin jotta kun kuolet sinä hymyylet ja muut itkevät.
-Emmä neuvo mä vaan sanon, tuumas anoppi miniälle.
-Äitee! Mihinä meirän äjes on!?
-Mitä isoompee vika, sen suuree leka.
-Ompahan poijilla rehoota, sanoo isäntä ku huanon pellon osti.
-Sitte me Herrat naurettihin! -kirkkoherra ja mä.
-Kaikki on katunu jokka Nurmoosta on lähteny,ja nekin jokka on takaasin tullu.
-En minäkään oo täyrellinen, multa puuttuu heikkouret!
- Mikä miäs se sellaanen on, kun jo kaharen pullon jäläkeen jo haparoottoo?
-Kyllon rahaa, mutton reirekki kipiät.
-Niin teherähän ku isäntä sanoo eikä niinku hyvä tulis!
-Jo on ristuksen isoo rilli, sanoo lapualaaspoika ku näki ens kertaa mäk ronaltsin.
-Mukulat hilijaa, uutiset tuloo.
-Kyllä soot hullu ja moon sun kummi!
-\"Onhan se muuten komia, mutta ompa vitun piäni\"sanoo Kaappoo naapurin uuresta puimurista...
-Lähtis vähän aikaasemmin nin ei tarttis juasta.
-Siälä se makaa uppokumos!
-Siälä se makaa ketarat oikoosna!
-Syä ny nii jotta napa naskuu!
-Paa ny jäitä päähäs!
-On niin kiirus, nottei kissiäkää kerkiä sanomahan ku pitkähäntääseksi eläämeksi.
-En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen.
-Ei ne herrat paljoa tarvitte, sanoi Alestalo kun yrjös ensimmäisen kossusiivun jälkeen
-Kylläpä räkä lohkee, sanoi Sippoola kun yrjös
-Hengellistä hyminää, sanoo Haka-Jaska ku kirnuhun piäri.
- Lähti ku hauki laiturista.
-Kyllä maakunta maksaa sem mitä polle aitaa kaataa.
-Aina itte itteni oon kehunu ja aina oon kehutuksi tullu
-Isäntä juavuksis:Pirelkää musta kiinni notten mä revi rahojani
-sataas ny ensin satasia ja sitte puukkoja niin näkis ku ahnehet kualoo....
-Se on pihaviriä niinku Ojalan hevoonen.
-Hyvää, mutta kylymää sanoo suntio ku ruumista nai.
-Miäs on terves, ku ilima kulukoo.
-Eikö soo hevoosmiehelle justihin sama tulooko ne sieltä pää vai puo erellä alaha, tuumas muori mäkihyppääjistä
-Kyllä näiren saatanootten kanssa on uskos pysyttelemistä sanoi Kauhavan emäntä keväisistä hiahoostansa
-Se on makusasia sanoh musti kun muniasa nuoli
-Tairetahan olla Härmän asemalla, kunoon verta seinäs!
-Konstit on monet sanoo akka kun kusi, käveli ja kutoo sukkaa.
-Uskonsa kutaki auttakohon!
-Varooksi niin ku vanhallapiialla tissit!
-vituttaa nii nottei veri kiärrä
-miättiköhöt hevoonen sillon isoompee pää
-pöhönäs ku pelimanni
-jännittää sanoo mumma ku kaffimerkkiä vaihtoo
-Kyllähän se köyhiä vituttaa, mutta ei se meitä koske !
-Loppu lyhyeen ku Horonkylän vapaussota. . .
-Komiaa tuloo oltua kun tietää miston kotoosin! (Ilimajoki)
-Naapuri naapurin asumahan opettaa.
-Mennähän vaan, isoolla vaihteella ja alamäet vapaalla!
-Syä ny flikka, ku o kaluumekki ku linnun kintut!
-Mitä tuaki tuas vahtaa niin ku lehemä uutta karsinaa?
-Höristelöö siinä niin ku Kruutarin valakoone.
-Täälähän on väkiä ku rumihien tanssiis!
-Moon kaukaa viisas ja läheltä helvetin hyvännäköinen.
-Hyppää, hyppää- siinon oja! sanoo Ketola ku sokiaa aittanseinähän hyppöötti.
-Keltäs se tuli? kyseli muori ku kyykärmes tuvanlaattian poikki luikerteli.
-Kuinka osaski? kysyy taloon emäntä ku renki kuolivvuotehella kaikki alakuainehet luetteli.
-Voi ny yhyren kerran!
-Voi rakkauren rapsoria!
-Sinne meni niin ku hohtimet kaivoho!
-Jos tuan syät, niin oot ruikulla ohoran kylyvöhön asti.
-Silimät on ku silanreiät!
-Kaara ny kärpääsen nilikkahan asti! (Kahvia kaadettaessa)
-Mä meen ny oikoosehen summatyähön. (Maate mennes)
-Tapelkaa - saatta tupakkia!
-Voittaja, valloittaja, siementäjä!
-Son hartioosta kiinni jos sukset ei luista
-Jos polttaas toisen tupakin ku on niin komia päivä.
-Kerran luulin notta olin vääräs mutta sitten huomasinkin notta erehryyn.
-Pirä tunkkis, perkele.
-perkele sano poika ku isä kuoli ja äiti haurattihin.
-Herraie, tua mukula on kylymäs porstuas lakittappäin ja sukallavoon.
--Kihiloos ja kännis on kiva olla mutta naimisis ja krapulas yhtä helevettiä.
-Emännällä ei ollu ku vittu ja virsikirja talohon tulles ja molemmat on kakarat repiny
-Moon niin tohoruksis etten saa olluksi!
-Isoo vatta on tyhyjänä helevetin ruman näköönen.
-Hyvästi Hanna ja lapset, isä menöö hirtehen.
-Taasko te tappelette, poliisi sais olla koko ajan teidän perseen takana.
-Ystävänpäivä-tervehdys!
Ystäviä ei oo koskaan liikaa, sanoi
renki ku pani piikaa!
-Täällähän on porukkaa ku Sepsin maalilla
-Son eri asia kun sahatahan ja kun sika hinkkaa.
--Sähänny puhut pehemoosia/hampahattomia.
-Orotas ny kummä räknään.
-Villee oli juavuksis ku intiaani.
--Ku menöö hyvin nii tavataha sanua jotta:
Mikä ristus o ku ei aharista?
-Nehän o komeeta ku kyröölääset kaukaa!
-Älä viitti laulaa jos se kuuluu meirän navettahan, se pistää vasikat ruikulle
-kuinka sää nimismies tuallaasen parran oot menny kasvattamahan,nyt oot ittekki niinku rosvohot vaasan vankilan kongiilla.
-Varmahan on tärkiä miäs, kun on tukkakin nahaasta, sanoo naapurin muari kaljupäisestä.
-On sulla raaronkoriat rasat !
-Naama on ku sateenraiskaama lehemän paska.
-Ei tälläästä ryyppäämistä kukaan selevin päin kestä!
-NÄIN HEMPIÄÄ SE ON KUN POHJALAINEN SILLE PÄÄLLE SATTUU:
Osa 1. HÄJYN KOSINTA (Isoo-Antti (A) kosii Marjattaa (M))
\"eteläpohojalaasia tunne-elämän kiemuroota\"
A- Ehtoota Talohon.
M- Ehtoota. Astu vaan köökkihin, äläkä oriaale siälä porstuas.
A- Mullon on vähän asiaa...
M- Orota ny väipährös, niin paan kahavia tulemahan ja otan kropsun hellanuunista.
A- Minoon vähän kattellu sua, Marjatta, sillä silimällä.
M- Varjelkohon, Isoo-Antti. Mitä sä pöffäälet? Ooksä pöhönäs vai mikä noin viämistää?
A- Emmää ny pöhönäs, finkerporillisen vaan...
M- Jestas, Älä ny kyälää sen kropsun päälle. Tämän ny arvas!
A- Pakkaa maha sekaasin ku sua niin aattelen. Tuhurimpaa ja komiampaa fiikkaa ei löyry koko Härmästä. Luntioomet on leviät ja kaluumet vikkelät. Varsinaane veenus. Aivan lääpäälläni palavon sua.
M- Jukelin tähären. Miälistely muhun vähiten puroo. Mistoot saanu knuppihis notta sut ottaasin?
A- Minen oo yhtään köppääsempi naimakauppa. Plompuuki on maukias kunnos ja itikoota trusapäin.
M- Taitais tulla raskahammanpualoonen erehdös! HYITE! Tämoli laitimmaanen kerta ku mua noin halavalla yrität panna. Minen sua taharo! Minkäs maharat?
A- Perkeles, ooppa krätyysellä päällä. Vien sitten vaikka väkisten. Suaniis niin veri kiahuu ku sua mä kattelen! Jumaliste, akka, Alä rutaja. Moon sormuksenki ostanu. He!
M- Onpa komia. Ei sun ois trengänny. Oikeen torestako tää o mulle? Tairat sittenki olla tosisnas?
A- Niin tosi, ku tässä seison. Rakastan sua.
M- Voi Antti. Oiva miäs susta mulle tuloo. Mennähän vaan vihille
A- Tulithat järkikis. Pelekäsin saavani nahaat. Eiköhön vaan lähäretä tryskäämähän tämän kunniaks!
M- Tryskätähän vaan.
[Tryskäämistä, aivan kauhiaa pauketta, päästä verettävästä päätylaurat irti ja laattias tuuman kolot]
ASEET = haarukka, veitsi ja muuta vastaavat, esim \"Anna ny mulle eres jokku aseet jotta mä saan vähä keinoa näille sun pöperöölle.\"
EHEROONTAHAROON = välttämättä, esim \"Pitikö sen Ylerminkin ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy.\"
ELI = tai, esim: \"Olokohon ny musta eli valakoonen.\"
FLATAANEN = vähä niinkuin köppääne (=selitys alempana)
FÖLJYS = mukana, esim: \"Onko meillä ny kaikki verhat följys?\"
HALTIA = lapsenvahti
HALTIOORA =olla lapsenvahtina, esim: \"Naapurin flikka lupas haltioora meirän kersoja sillä aikaa ku me käyrähän Keskisellä.\"
HANTUUKI ja NÄSTYYKI = pyyhe ja nenäliina
HE = ole hyvä
HIRVIÄ = pelottava, kauhea, esim: \"Eikö sua yhtää hirvitä kulukia yksin kaupungilla?\" tai \"Kantris oli kyllä eileen aivan hirviän makuusta kaljaa.\"
HUHURITOON = ei käytöstapoja, villi, esim: \"On se kumma ku ei nualle huhurittomille kersoolle saara mitää kuria!\"
HÄJYYNEN = \"Häjyynen on sellaanen piäni muksu elikkänsä häjyyset muksut tai tenavat on pieniä lapsia. Nov vähä niinku koirasta sanotahan jotta soon penikkasekaanen.\"
ITIKKA = lehmä, esim: \"Mä tuun heti kummä oon lypsäny itikat.\" (Kaikki varmaan muistavat vielä Itikan käristeet?)
JOPPARI = polkupyörän tarakka
JULUPPI = sepalus
JUNTU = polku
KAIKALES = klapia pienempi puunkappale joka syntyy klapeja noloosti pilkottaessa (suht hyvä sytyke mutta taustansa takia aliarvostettu)
KAIKKI = loppu, esim: \"Sokeri on kaikki, ny jäi kilijut tekemättä.\"
KAMARI = olohuone tai makuuhuone eli siis huone
KANAHKA = eräänlaista likaa
KARTEEKIT = ikkunaverhot
KERIITÄ = ehtiä, esim: \"Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä.\"
KLASIPALLI = keinosiementäjä
KIKIT = rinnat, esim: \"Siiton nii kauvva, jotta soot imeny silloo viälä äitees kikkiä.\"
KOKKI = yläkerta, esim: \"Mua nii ramaasoo, että tairan mennä kokkikamarihin maate.\"
KONHOOLLINEN = kelju, tympeä, ikävä ihminen.
KRANTTU = esimerkiksi ihminen joka on tarkka siitä mitä syö tai mitä pukee päälleen,esim: \"Kyllä sustaki on tullu kranttu ku ei sulle enää piimävelli ja isäs vanhat verhat kelepaa ollenkaan.\"
KROPSU = pannukakku, esim: \"Ei meillä räknätä, ota vaa kolomaski kropsu.\"
KRÄKKYÄÄ = rähistä, haastaa riitaa. Esim \"Kuka ristus täällä oikeen kräkkyää!?\"
KRÄNÄ = erimielisyys, riita esim: \"Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit.\"
KRÄVÄTÄ = laskuttaa, periä maksu tai muuten vaan vaatia jotain. Itäkeskuksen TeleRingin myyjällä oli hyvä ilme naamalla kun hän ilmoittettuaan SIM-kortin vaihtamisen hinnan, kuuli vastaukseni: \"Sonera vissihin krävää sen sitte seuraavas puhelinlaskus.\"
KRÄVÖÖ, KRÄVÖÖLAPPU = lasku
KRÖHÄ = flunssa
KURKOONE = pieni hyänteinen
KURMOOTTAA = kiusata, \"kouluttaa\", esim: \"Soot kyllä nii huuritoon, jotta sua pitääs pikkuse kurmoottaa!\"
KÄNÄÄNE = pieni, esim: \"Nämä Sorekshon sikalan annokset on kyllä nii känääsiä, ettei näillä näläkä lähäre,vaikka ruakahalu menööki.\"
KÄRMES = käärme
KÄRET = kädet. Pohjanmaalla ei todellakaan pidetä mitään lintuja taskussa!
KÖKKÄ = talkoot
KÖPPÄÄNE = olematon, mitätön, naurettava tai lapsellinen, esim \"Kyllä se Jussi on sitte köppääne miäs.\" Ei yksiselitteistä tulkintaa, mahdoton kääntää sanatarkasti koska vastaavaa sanaa ei ole.
LAVITTA = tuoli Esim \"Kyll\'olis reteetä istua porstuan lavittalla flanellihantuuki munasilla ja ajokoirannahkakintahat käres.\"
LESTA = polkupyörän satula, esim: \"Sullahan on tua lesta aivan päin puota.\"
LIMPPI, KLIMPPI = pieni määrä puolikiintiää ainetta (esim. räkäklimppi)
LIPOONE = liukas
LUNTIOOMET = lonkat tai lantio
LOTRATA, LOTATA = leikkiä vedellä, loiskuttaa tms.
LÄHÄRE, LÄHÄRETÄÄN, LÄHTÖÖ = lähde, lähdetään,lähtee esim \"Lähäre ny helevettihin siittä!\"
MARKKI = 1. pihapiiri, takapiha tms. esim: \"Jussi ei ny joura puhelimehe, se on markilla piänimäs puita.\"
2. Joskus myös synonyymi Kortesjärvelle,esim: \"Piatarsaari on markkilaasten Ameriikka.\"
MENÖÖ/TULOO = menee/tulee
MIHINÄ = missä
MÖLTTI = pala suht.kiintiää ainetta, kooltaan jotain jälkiruokalusikallisen ja kämmenen välistä (rautamöltti, jäämöltti).
ONALES =yleisnimi tuntemattomille komponenteille, esim: \"Uuren Tojotan konehuanes on täynnä kaikellaasia onalehia.\"
PELLI = pelti, esim: \"Jesus ku tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia.\"
PLUUTATA = tinkiä
PORATA = 1. itkeä, esim: \"Älä ny viitti porata isoo miäs. Eihän sollu ku navetta joka paloo.\" 2. Bodata (lausuttuna pohojalaasittain)
POROTTAA = 1. Aurinko porottaa kun se paistaa oikein kuumasti
2. pakottaa,esim: \"Saakeli ku mulla meinaa selekää poroottaa, auttaaskohan mopilaatti?\"
PORSTA = Kovaharjaksinen harja, esim: \"Viittikkö porstata mun selijän ku se on niin kanahkaanen.\"
PORSTUA = kuisti, eteinen
PRUNNI = kaivo, esim: \"Katos niinku hohtimet prunnihi.\"
PRUUKATA = olla tapana
PRÖKKEVÄ = ylpeä
PRÖYSTÄÄLLÄ = levennellä, törsätä, rehennellä, esim: \"Kyllä se yks sitte jaksaa pröystäällä sillä Pemarillansa.\"
PULTUT = lahkeet, esim: \"Sullahan on nua sarkahousujen pultut aiva ravas.\"
PUO = takamus, esim. \"Päästää polokupyörällä puo pitkällä.\"
PÄTTÄRE = Pieni kukkula tai mäki.
PÄÄSSILIMÄÄNEN = kuriton, huonosti kasvatettu, esim: \"Voikunnua tiisten papin kersat on päässilimääsiä!\"
PÖNKÄ/PÖNKKÄ = tuki tai salpa, esim: \"Valametin haulikollon kaks käyttötarkootusta; salaojaputkena tai sikalan oven pönkänä.\"
PÖYRÖÖ = vauhko, hullu, kummitus, myös ihminen vailla suhteellisuudentajua,esim: \"Halmehen pöyröökö eruskuntahan?\"
RAMAASTA = väsyttää
RANTU = raita, juova, esim: \"Ookko sä huamannu jotta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoosen rannun?\"
RASA = lapanen tai kinnas, esim: \"Olis aika repääsevää, jos rupiaas pitämähän eripari rasoja.\"
RAUSKA = repaleisen reikäinen, rikki, esim: \"Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja?\"
ROOPPI =pieni vesikuoppa, esim. savikuoppa.
ROTKE, RATSUNI, RIISSELIMERSU = kolme reellä (=D) alkavaa automerkkiä, esim: \"JiiTee käveli lyhtypylyvääsehen kun näki Rotke Vaipperin Esplanaarilla.\"
RÄKNÄTÄ = laskea
RÄPÄSKÄ = räntä tai märkää lunta jota sataa taivaalta, esim: \"Son taas koko yän satanu räpäskää. Pemarin klasikki o aiva ummes.\"
RÄÄPPÖÖ = pienikokoinen, surkea. Esim \"Mitö tuakin rääppöö tuas kräkkyää?\"
SAKIA = erityisen tyhmä ihminen. Käytetän kuulemma erityisesti Lapuan suunnalla. Esim: \"Kyllä soot sitte sakia!\"
SIIPIVIHALAANEN = kaikki lentävät ja pistävät ötökät.
TOOSA = radio, televisio tai joku muu vastaava audiovisuaalinen laite,esim: \"Paa ny se toosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa!\"
TROPPI = lääke, esim: \"Ookkosä ottanu mitää troppia tuahon kröhääs?\"
TRYYKÄTÄ = rynniä, rynnätä (tungoksessa)
VAAPSAHAANE = myös jonkin sortin hyönteinen.
VALAMETTI, VOORTI, VIIATTI = Valmet, Ford, Fiat. Esim \"Minkälaane Valametti teillon kotona?\"(Iskurepla)
VERHAT = vaatteet
VIHALAANEN = hyönteinen, joka ei ole erityisen tarpeellinen esim. muurahainen.
-Son siinä niin ku isä äireen selijäs
-Meitä on kolme komiaa. Minä, äiree ja minä ja äiree yhyres !
-Onhan se isoo ja varmahan kallis, mutta pitääkö sen olla nuon saatanan mautoon!
-Kun pääsis pian siskoo linnasta, sais kunnolla pillua...
-Ei näläkäänen tierä kuinka vaikiaa on syönehen on olla.
-Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroottooki.
-Pyörii kuin lapualaanen citymarketis.
-Isoo-Riitta oli nii lihava, notta ku rakasteltihin ja teki miäli pussata, niin piti teherä oikein eri reissu.
-Kylän kautta vaikka synnytyksehen
-Niilton menny paskasangoon ripa poikki. (=parille tuli ero)
-Ennemmin paimentaa kopallisen kirppuja ku yhyren miehen kullia.
-Pohojalaanen miahuuskoe: Mennähän Ilimajoen krouvihin,otetahan kalja,nojatahan tiskihin ja huuretahan salin puolelle notta;\"Paini ja pesäpallo on homojen lajit\"
-Kyllä mailma opettaa,jonsei muuta niin hiliaa kävelemähän.
-Tulis jo talavi niin näkis mitä köyhät pukoo yllensä
-"Viaras on hyvä ja krapaa omaa persettänsä!\", sanoo flikka riiarille.
-Niin mukava että eppäilyttää.
-Olokaa klopit hiljaa siä porstuas, nyt tuloo runua!
-Komia o miäs maasta kaulahan asti mutta loppuun sais kylvää kauraa
-Äläkää ny poijat ruvekko rikuneeraamahan!
-Hyviä neuvoja sateloo niinku rakehia
- Herkästi niinku Koskiniämen kuaro
-Minen palio mitää tee, jos mä jotaki teen, niin mä makaan.
- Vahtaa niinku kytösonni
-Pohjalaismies hevosestaan naapurille, joka sanoi hevosta kiukkuiseksi. Ei se mikään kiukkuinen ole, mutta köyhille se vähän nuihoo
-Siittä asti om mulla rahaa ollu, ku äitee mun housuuhini plakkarit neuloo.
-Sitä son ,sanoo äitee ja vei tikulla pihalle.
-Miäs on ku velliä pussis vaikka seljäs lukoo notta Virkiä.
-Miäs on ku laron seinästä repäästy vaikka seljäs lukoo notta Korea.
-Mikähän siinon, että yksi tai porukas nii aina haisoo...??
-Kattokki notta tuut kotia ennen pirunkenkimää.
-On ollu niin kuria vuosi, ettei kasvanu ku kakarat.
-Sillon nuota kommunistin mielipiteetä, sanoo alatuvan Jussi kun hevoonen ei vetäny.
-Sopivasti krapajaa, sanoo piru ku tuohelle kusi
-Suomesta pois Koskueelle, siiton lapionpisto helevettihin ja lieskat näkyy jo!
- Hyvät vitunaisan knupit, sano kloppi ku huutokaupasta korkokengät huuti
-Noon sielä niinku Lehtimäki ja Soini
-\"Meni virma nuritten\", sanos huara ku jäällä kössäähti!
-Se minkä nuarena varaastat sen vanhana omistat!
-Turha siton yrittää olla nyrryystä, ku kerran on komianhenkinen.
-iesuksen pöyrööt, eikö te muut\'osaa teherä ku olla kännis sano äitee kakaroolle.
-on se niin isänsä näköönen, että aiva pahaa teköö.
-mukulan pitää saara huutaa ja kyllähän tuo huutaaki.
-Niin jännää notta puota karvasteloo
-minkä sille voi ett\'oon nii komia että peiliki särkyy.
-son sitte sen sama tulooko se suoraa kanan perseestä vai kaupan hyllystä sano muori ku kakarat paskaasista kananmunista prutaji.
-pränkkää minkäs kerkiät, muttet sä siltikää tuu saamahan.
-pysyys ny pystys eres siihen asti ku uurestaan kaatuu.
-josei muuta saa nii eres sokerinpalan suuhunsa, sano renki ku hyppööltä kotia yksin palas.
-o se kumma ku kaikkensa teköö ja silti ne vaa karkaa sano isäntä ku lehemät laitumelta karkas.
-kiirus ei tuu ku huonosta hoppuulemisesta.
-Pakene kiusauksia hitahasti, että ne varmahan saa sut kiinni!
-Lähtee kuin purkka tukasta..
-Nousevan perseen laki: Joka perseensä nostaa, se paikkansa menettää.
-Kattokaa te köyhät kumme rikkahan talon rengit syärähän.
-Räplää sä ämmä ittes märiäksi sillä välin kummä käyn paskalla!
-Kohta mennähän niin notta pää klopajaa ovenkarmiis
-Kyllä soot tyhymä ku vaihroot kutomon apinaratsunihin
-Tuu ny sitte ku jo kerran miähen häpääsit, sanoo paappa ja piaraasi uuremman kerran.
-KATTOKAA LEHEMÄT KU O TYTTÖJÄ LAITUMELLA
-Pelittää ku Nikkolan Antin ruisku.
-klopit on niin miäheltänsä, että pitäs pari kertaa oikeen pyyhkäästä
-Son tuollaanen nyrkillä tapettava
-Kaikki saa mutta komiat ensi!
- Soot varmahan Kurikasta ku niin oot olovinas
-Moomma meleko komia pari, jonsei sua lasketa
-Poijat Tulukaa Lapualle täälä saa Selekähä
-Jos et poika opi taloon säännöölle nii ala kalappia...
-Pöhönäs on mukava olla - henki haisoo ja kaatuuluttaa.
-Se joka Mertsiksi ristitään, se autovarkaana siunataan.
-Kaikkehen tottuu, paitti puukkoon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa
-Se joka pieremättä kusoo, se naimatta kuoloo!
-lähäre poika pois härmästä, täälon miähiä
-Ennen koiralta kusi loppuu, ku Nurmoolaisilta raha!
-Mikä ristus ny o, ku ei aharista
-Tulin teille ku en ihimisihin keherannu mennä
-Akkaa ja kissiä pitää potkaasta aina kun muilta askarehilta joutaa; Jos ne ei tee pahaa, niin ne aikoo.
-Kaukaa komioota ku kyrölääset
-"Oo ny akka hilijaa jotta mä näen lukia"
-"Si so" sanoo sussu ku putos prunnihin eikä päässy pirullakaa ylähä!
-"PANNAHAN VALAMIIREN TÖIREN KOPPAHAN":SANOO PUTKIMIES KU UUREN HANAN HALAKAASI...
- sopii ku isä äitihin.
-Lämmittää ku Ollilan palakat!
-Ja se piaru, joka ruustinnalta pääsi, olokohomun. Ilimootti pappilan piika viarahillen.
-Ei se luikoo mitää, mutta se kössährys. Sano paappa ku katolta putos.
-nii on jano notta sylki pölisöö
-Hyvä on ja ojas ollahan.
-Se on siinä eikä miniän persees!
-Son umpireitinen. (reidet ottaa yhteen, ku on niin lihava)
-Voi ristus kun mun rupes rasat pärkyämähän
-Olipas lyhyt vuos, sanos mummo kun koomasta herääs!
-Mihinä teitä pirettihin ku rumia tapettihin
-se jokon ensimmääsenä vappuna katolla on yleensä ensimmääsenä myäs sairaalas!
-Ei ryyppy miestä kaada jos ei mies ryyppyä
-Soot yhtä raitis ku Rannanjärven koira.
-Entinen hiihtäjä nykyysin raitis!
-voi vitun vitun vittu ja kyrvällä ottahan
-On niin jumalatoon kiirus ettei kerkiä eres pyörän päälle nousta
-Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan!
-Iloosta ku papin saarna pääsiäisenä
-kylymä ku ryssän helevitis!
-Joka pierua pirättelöö,sillon muutaki salattavaa.
-On niin mustaa,nottei musta härkäkään näje kusta, jollei häntäänsä nosta!
-Älä vällää, ei Villekää vällänny vaikka tupa paloo - se muutti kamarihin.
-Jos perästä kuuluu niin sitte itketähän muttei etukätehen.
-Voi Ristus, notta moon pöhönäs!
-Se on pian oksat pois ja pala runkoo, niinku suutarin emännän joulukuuses
-"Paska Jaakkoo, ajoo mopolla jäihin!"
-Pitääs suaki hiuka hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit,kehu pappi kun kanttori väärin soitti
-Son komiaa ku on illalla liivin nappi auki.
-mistäpäin sä oot muuttanu helsinkihin...
-Valot sammuksiin ja tummut nurin.
-Komiaa sano faari ku päivää piti sanoa.
-Pois eestä, mahaa tuorahan!
-On nii kiire jottei varistakaa ehi sanoa ku linnuks.
-Olokaa hilijaa jotta ihmisten lehmät saa nukkua!
Minä hento siru, sinä pikku piru, minä hellästi rakastin sinua, sinä saatana petit minua
Kyll on köppäästä
"Niin kiero mies että pipokin pittää ruuvata päähän"
Ei trenkää joukaa mennä fläkäämähän...
Korvee oli prunnilla hinnus jääs...
jietunan putupäät
Paska o pillantunu, jossei se haise"
Justihin kustihin ja viäläki pyytää!
taitaa poijjalla olla kanikopinhaju maku suus!
"karkaa käsistä ku entisen poijan mopo!"
"susi näläkäänsä syää"
Mitä ne kopelit niin rössööksis priukaa!?
Pitääkö sulle antaa köpsettä?
Ottakaa ny nottei jää klottuhun.
On sulla poka pimiät jutut.
Pimeää niinku Pokelassa jouluna
Äkkinänen niinku lyökköset
Noon pistetty lymyhyn kivisillan alle...
Trenkään trompia triivuus ku krannis o hyvä prunni!!
Voi tottelemata
Holtti pois niinku Huupposen munasta
Aaterin flutut!
Mehän ei tuollaasia täälä suvaata!
Menkää kotionna siitä!
Suus kiinni ku mulle puhut
On niinku kissanpillu lehemän silimäs
TSilmät oli suuret ja ympyriääset, niinku Eleman vihkitantun napit
Terve rabbi, sano ryssän pappi!
Sullon kaalisilippuri hyväs teräs!
Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa !
Pohjalaiset persoonapronominit :
Minä, sinä, hän. Lausutaan: Moon, soot, son
Me, te, he : Moomma, tootta, non
Jhonsseres shönsseres son sitte sahojen saha. Kun mä menin kauppahan nii, myyjäll´ oli rahat ja mulloli vanha saha.
pohojatuuli on aina kylymä vaikka mistä päin puhaltais
hyvvää yötä sano mummo ku silimä puhkes
"Voi ristus täälon joku ramoones mun ohorapellos.
(Mutta oliki joku Lauri Tähkä rokkipänri)"
Kuraa, kuraa, sanoo ruottalaanen vaikkolis kuinka komia päivä
Sen kunniaks ku sisko pääs sahalle töihin
"Siinä lepää niinku Huksvarna jäis"
"Ei se kauas räi, joka rinnoollensa räkii"
"Verenpitävät ku Taipalhen Maijan reiret."
- Kauhava -
Älä ryätä römpsää! = Käytä kondomia. Tv: Hiivaränni
Silmät oli suuret ja ympyriääset, niinku Eleman vihkitantun napit
"Päivää sanoo komiat toisillensa. Ruma kattoo peilihij'ja pyörtyy."
"Matalissa vesissä ne kanakkin kussee"
Sullon kaalisilippuri hyväs teräs!
Kyllä niin rakkahasti vitutti !
On niinsanotusti kusta perunoisa = joku homma ei toimi eli skulaa
Präikätä = olla kovaääninen
Pöyry eestä = sinun pääsi peittää näkökenttäni, siirtäisitkö sitä hieman
(pöyryn tilalla voidaan käyttää myös sanaa kaali)
Pyörii joutavaa = auton tai muun sellaisen renkaat lipsuvat eli pyörivät tyhjää
Jou jou = kyllä kyllä, tottakai
Kripistää = siroittaa sokeria tahi suolaa
Hui hai = sanonta kelepaa mihin tilantheshen tahansa, keskustelussa kommentoirhan toisen puhetta
Nämä kaikki ovat Kaustislaisia sanontoja
Mullekko puhut vai tuuliko huulias liikuttaa...
Tukkakin on niinku Ojalan uuniluuta
Toinen silakka jo talteriikilla vapajaa, ku toista suus kurmoottaa.
Son pikkujuttu ku piika pussas.
Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa
- Päivää, sanoo nurmoolaanen keskellä yätä.
- Kyll' on kiva ku tuloo kesä ja kärpääsiä, niin ei köyhän tartte olla yksin.
- Suu kii jottei hampu näy, sanoo akka kersoolle kun'ne maraji.
- Paska haisoo ja banjot soi ja muutenki o itämaanen tunnelma.
- Äläkää ny, olokaa ny.
- Kyllä kolloo olla saa muttei tyhymä.
Ja aina sopiva lohkaisu tupaantuliaisissa : Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä...
SANONTOJA
-Mun kans olis niin heleppua olla, sais olla justihin niinku mä sanon.
-\"Hätäkös isän oli äireen ottaa, mutta toista se on mun, jonka pitää ottaa ventoviarahan.\"
-Ruma on luja, muttei sen nyt nua luja tartte olla, sanoo Kuustaa kyläsepän taosta.
-Ookko ny niin olovinas, ku on latukones?!
-Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.
-Hai ku siinä olis ripa, sano mustalainen kun hevonen suahon uppos.
-Plökäpöksyyllä on rahaa mutta flikat tykkää tiukkapöksyysistä...
-Kun sinä synnyyt itkit ja muut hymyylivät, elä elämääsi niin jotta kun kuolet sinä hymyylet ja muut itkevät.
-Emmä neuvo mä vaan sanon, tuumas anoppi miniälle.
-Äitee! Mihinä meirän äjes on!?
-Mitä isoompee vika, sen suuree leka.
-Ompahan poijilla rehoota, sanoo isäntä ku huanon pellon osti.
-Sitte me Herrat naurettihin! -kirkkoherra ja mä.
-Kaikki on katunu jokka Nurmoosta on lähteny,ja nekin jokka on takaasin tullu.
-En minäkään oo täyrellinen, multa puuttuu heikkouret!
- Mikä miäs se sellaanen on, kun jo kaharen pullon jäläkeen jo haparoottoo?
-Kyllon rahaa, mutton reirekki kipiät.
-Niin teherähän ku isäntä sanoo eikä niinku hyvä tulis!
-Jo on ristuksen isoo rilli, sanoo lapualaaspoika ku näki ens kertaa mäk ronaltsin.
-Mukulat hilijaa, uutiset tuloo.
-Kyllä soot hullu ja moon sun kummi!
-\"Onhan se muuten komia, mutta ompa vitun piäni\"sanoo Kaappoo naapurin uuresta puimurista...
-Lähtis vähän aikaasemmin nin ei tarttis juasta.
-Siälä se makaa uppokumos!
-Siälä se makaa ketarat oikoosna!
-Syä ny nii jotta napa naskuu!
-Paa ny jäitä päähäs!
-On niin kiirus, nottei kissiäkää kerkiä sanomahan ku pitkähäntääseksi eläämeksi.
-En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen.
-Ei ne herrat paljoa tarvitte, sanoi Alestalo kun yrjös ensimmäisen kossusiivun jälkeen
-Kylläpä räkä lohkee, sanoi Sippoola kun yrjös
-Hengellistä hyminää, sanoo Haka-Jaska ku kirnuhun piäri.
- Lähti ku hauki laiturista.
-Kyllä maakunta maksaa sem mitä polle aitaa kaataa.
-Aina itte itteni oon kehunu ja aina oon kehutuksi tullu
-Isäntä juavuksis:Pirelkää musta kiinni notten mä revi rahojani
-sataas ny ensin satasia ja sitte puukkoja niin näkis ku ahnehet kualoo....
-Se on pihaviriä niinku Ojalan hevoonen.
-Hyvää, mutta kylymää sanoo suntio ku ruumista nai.
-Miäs on terves, ku ilima kulukoo.
-Eikö soo hevoosmiehelle justihin sama tulooko ne sieltä pää vai puo erellä alaha, tuumas muori mäkihyppääjistä
-Kyllä näiren saatanootten kanssa on uskos pysyttelemistä sanoi Kauhavan emäntä keväisistä hiahoostansa
-Se on makusasia sanoh musti kun muniasa nuoli
-Tairetahan olla Härmän asemalla, kunoon verta seinäs!
-Konstit on monet sanoo akka kun kusi, käveli ja kutoo sukkaa.
-Uskonsa kutaki auttakohon!
-Varooksi niin ku vanhallapiialla tissit!
-vituttaa nii nottei veri kiärrä
-miättiköhöt hevoonen sillon isoompee pää
-pöhönäs ku pelimanni
-jännittää sanoo mumma ku kaffimerkkiä vaihtoo
-Kyllähän se köyhiä vituttaa, mutta ei se meitä koske !
-Loppu lyhyeen ku Horonkylän vapaussota. . .
-Komiaa tuloo oltua kun tietää miston kotoosin! (Ilimajoki)
-Naapuri naapurin asumahan opettaa.
-Mennähän vaan, isoolla vaihteella ja alamäet vapaalla!
-Syä ny flikka, ku o kaluumekki ku linnun kintut!
-Mitä tuaki tuas vahtaa niin ku lehemä uutta karsinaa?
-Höristelöö siinä niin ku Kruutarin valakoone.
-Täälähän on väkiä ku rumihien tanssiis!
-Moon kaukaa viisas ja läheltä helvetin hyvännäköinen.
-Hyppää, hyppää- siinon oja! sanoo Ketola ku sokiaa aittanseinähän hyppöötti.
-Keltäs se tuli? kyseli muori ku kyykärmes tuvanlaattian poikki luikerteli.
-Kuinka osaski? kysyy taloon emäntä ku renki kuolivvuotehella kaikki alakuainehet luetteli.
-Voi ny yhyren kerran!
-Voi rakkauren rapsoria!
-Sinne meni niin ku hohtimet kaivoho!
-Jos tuan syät, niin oot ruikulla ohoran kylyvöhön asti.
-Silimät on ku silanreiät!
-Kaara ny kärpääsen nilikkahan asti! (Kahvia kaadettaessa)
-Mä meen ny oikoosehen summatyähön. (Maate mennes)
-Tapelkaa - saatta tupakkia!
-Voittaja, valloittaja, siementäjä!
-Son hartioosta kiinni jos sukset ei luista
-Jos polttaas toisen tupakin ku on niin komia päivä.
-Kerran luulin notta olin vääräs mutta sitten huomasinkin notta erehryyn.
-Pirä tunkkis, perkele.
-perkele sano poika ku isä kuoli ja äiti haurattihin.
-Herraie, tua mukula on kylymäs porstuas lakittappäin ja sukallavoon.
--Kihiloos ja kännis on kiva olla mutta naimisis ja krapulas yhtä helevettiä.
-Emännällä ei ollu ku vittu ja virsikirja talohon tulles ja molemmat on kakarat repiny
-Moon niin tohoruksis etten saa olluksi!
-Isoo vatta on tyhyjänä helevetin ruman näköönen.
-Hyvästi Hanna ja lapset, isä menöö hirtehen.
-Taasko te tappelette, poliisi sais olla koko ajan teidän perseen takana.
-Ystävänpäivä-tervehdys!
Ystäviä ei oo koskaan liikaa, sanoi
renki ku pani piikaa!
-Täällähän on porukkaa ku Sepsin maalilla
-Son eri asia kun sahatahan ja kun sika hinkkaa.
--Sähänny puhut pehemoosia/hampahattomia.
-Orotas ny kummä räknään.
-Villee oli juavuksis ku intiaani.
--Ku menöö hyvin nii tavataha sanua jotta:
Mikä ristus o ku ei aharista?
-Nehän o komeeta ku kyröölääset kaukaa!
-Älä viitti laulaa jos se kuuluu meirän navettahan, se pistää vasikat ruikulle
-kuinka sää nimismies tuallaasen parran oot menny kasvattamahan,nyt oot ittekki niinku rosvohot vaasan vankilan kongiilla.
-Varmahan on tärkiä miäs, kun on tukkakin nahaasta, sanoo naapurin muari kaljupäisestä.
-On sulla raaronkoriat rasat !
-Naama on ku sateenraiskaama lehemän paska.
-Ei tälläästä ryyppäämistä kukaan selevin päin kestä!
-NÄIN HEMPIÄÄ SE ON KUN POHJALAINEN SILLE PÄÄLLE SATTUU:
Osa 1. HÄJYN KOSINTA (Isoo-Antti (A) kosii Marjattaa (M))
\"eteläpohojalaasia tunne-elämän kiemuroota\"
A- Ehtoota Talohon.
M- Ehtoota. Astu vaan köökkihin, äläkä oriaale siälä porstuas.
A- Mullon on vähän asiaa...
M- Orota ny väipährös, niin paan kahavia tulemahan ja otan kropsun hellanuunista.
A- Minoon vähän kattellu sua, Marjatta, sillä silimällä.
M- Varjelkohon, Isoo-Antti. Mitä sä pöffäälet? Ooksä pöhönäs vai mikä noin viämistää?
A- Emmää ny pöhönäs, finkerporillisen vaan...
M- Jestas, Älä ny kyälää sen kropsun päälle. Tämän ny arvas!
A- Pakkaa maha sekaasin ku sua niin aattelen. Tuhurimpaa ja komiampaa fiikkaa ei löyry koko Härmästä. Luntioomet on leviät ja kaluumet vikkelät. Varsinaane veenus. Aivan lääpäälläni palavon sua.
M- Jukelin tähären. Miälistely muhun vähiten puroo. Mistoot saanu knuppihis notta sut ottaasin?
A- Minen oo yhtään köppääsempi naimakauppa. Plompuuki on maukias kunnos ja itikoota trusapäin.
M- Taitais tulla raskahammanpualoonen erehdös! HYITE! Tämoli laitimmaanen kerta ku mua noin halavalla yrität panna. Minen sua taharo! Minkäs maharat?
A- Perkeles, ooppa krätyysellä päällä. Vien sitten vaikka väkisten. Suaniis niin veri kiahuu ku sua mä kattelen! Jumaliste, akka, Alä rutaja. Moon sormuksenki ostanu. He!
M- Onpa komia. Ei sun ois trengänny. Oikeen torestako tää o mulle? Tairat sittenki olla tosisnas?
A- Niin tosi, ku tässä seison. Rakastan sua.
M- Voi Antti. Oiva miäs susta mulle tuloo. Mennähän vaan vihille
A- Tulithat järkikis. Pelekäsin saavani nahaat. Eiköhön vaan lähäretä tryskäämähän tämän kunniaks!
M- Tryskätähän vaan.
[Tryskäämistä, aivan kauhiaa pauketta, päästä verettävästä päätylaurat irti ja laattias tuuman kolot]
ASEET = haarukka, veitsi ja muuta vastaavat, esim \"Anna ny mulle eres jokku aseet jotta mä saan vähä keinoa näille sun pöperöölle.\"
EHEROONTAHAROON = välttämättä, esim \"Pitikö sen Ylerminkin ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy.\"
ELI = tai, esim: \"Olokohon ny musta eli valakoonen.\"
FLATAANEN = vähä niinkuin köppääne (=selitys alempana)
FÖLJYS = mukana, esim: \"Onko meillä ny kaikki verhat följys?\"
HALTIA = lapsenvahti
HALTIOORA =olla lapsenvahtina, esim: \"Naapurin flikka lupas haltioora meirän kersoja sillä aikaa ku me käyrähän Keskisellä.\"
HANTUUKI ja NÄSTYYKI = pyyhe ja nenäliina
HE = ole hyvä
HIRVIÄ = pelottava, kauhea, esim: \"Eikö sua yhtää hirvitä kulukia yksin kaupungilla?\" tai \"Kantris oli kyllä eileen aivan hirviän makuusta kaljaa.\"
HUHURITOON = ei käytöstapoja, villi, esim: \"On se kumma ku ei nualle huhurittomille kersoolle saara mitää kuria!\"
HÄJYYNEN = \"Häjyynen on sellaanen piäni muksu elikkänsä häjyyset muksut tai tenavat on pieniä lapsia. Nov vähä niinku koirasta sanotahan jotta soon penikkasekaanen.\"
ITIKKA = lehmä, esim: \"Mä tuun heti kummä oon lypsäny itikat.\" (Kaikki varmaan muistavat vielä Itikan käristeet?)
JOPPARI = polkupyörän tarakka
JULUPPI = sepalus
JUNTU = polku
KAIKALES = klapia pienempi puunkappale joka syntyy klapeja noloosti pilkottaessa (suht hyvä sytyke mutta taustansa takia aliarvostettu)
KAIKKI = loppu, esim: \"Sokeri on kaikki, ny jäi kilijut tekemättä.\"
KAMARI = olohuone tai makuuhuone eli siis huone
KANAHKA = eräänlaista likaa
KARTEEKIT = ikkunaverhot
KERIITÄ = ehtiä, esim: \"Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä.\"
KLASIPALLI = keinosiementäjä
KIKIT = rinnat, esim: \"Siiton nii kauvva, jotta soot imeny silloo viälä äitees kikkiä.\"
KOKKI = yläkerta, esim: \"Mua nii ramaasoo, että tairan mennä kokkikamarihin maate.\"
KONHOOLLINEN = kelju, tympeä, ikävä ihminen.
KRANTTU = esimerkiksi ihminen joka on tarkka siitä mitä syö tai mitä pukee päälleen,esim: \"Kyllä sustaki on tullu kranttu ku ei sulle enää piimävelli ja isäs vanhat verhat kelepaa ollenkaan.\"
KROPSU = pannukakku, esim: \"Ei meillä räknätä, ota vaa kolomaski kropsu.\"
KRÄKKYÄÄ = rähistä, haastaa riitaa. Esim \"Kuka ristus täällä oikeen kräkkyää!?\"
KRÄNÄ = erimielisyys, riita esim: \"Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit.\"
KRÄVÄTÄ = laskuttaa, periä maksu tai muuten vaan vaatia jotain. Itäkeskuksen TeleRingin myyjällä oli hyvä ilme naamalla kun hän ilmoittettuaan SIM-kortin vaihtamisen hinnan, kuuli vastaukseni: \"Sonera vissihin krävää sen sitte seuraavas puhelinlaskus.\"
KRÄVÖÖ, KRÄVÖÖLAPPU = lasku
KRÖHÄ = flunssa
KURKOONE = pieni hyänteinen
KURMOOTTAA = kiusata, \"kouluttaa\", esim: \"Soot kyllä nii huuritoon, jotta sua pitääs pikkuse kurmoottaa!\"
KÄNÄÄNE = pieni, esim: \"Nämä Sorekshon sikalan annokset on kyllä nii känääsiä, ettei näillä näläkä lähäre,vaikka ruakahalu menööki.\"
KÄRMES = käärme
KÄRET = kädet. Pohjanmaalla ei todellakaan pidetä mitään lintuja taskussa!
KÖKKÄ = talkoot
KÖPPÄÄNE = olematon, mitätön, naurettava tai lapsellinen, esim \"Kyllä se Jussi on sitte köppääne miäs.\" Ei yksiselitteistä tulkintaa, mahdoton kääntää sanatarkasti koska vastaavaa sanaa ei ole.
LAVITTA = tuoli Esim \"Kyll\'olis reteetä istua porstuan lavittalla flanellihantuuki munasilla ja ajokoirannahkakintahat käres.\"
LESTA = polkupyörän satula, esim: \"Sullahan on tua lesta aivan päin puota.\"
LIMPPI, KLIMPPI = pieni määrä puolikiintiää ainetta (esim. räkäklimppi)
LIPOONE = liukas
LUNTIOOMET = lonkat tai lantio
LOTRATA, LOTATA = leikkiä vedellä, loiskuttaa tms.
LÄHÄRE, LÄHÄRETÄÄN, LÄHTÖÖ = lähde, lähdetään,lähtee esim \"Lähäre ny helevettihin siittä!\"
MARKKI = 1. pihapiiri, takapiha tms. esim: \"Jussi ei ny joura puhelimehe, se on markilla piänimäs puita.\"
2. Joskus myös synonyymi Kortesjärvelle,esim: \"Piatarsaari on markkilaasten Ameriikka.\"
MENÖÖ/TULOO = menee/tulee
MIHINÄ = missä
MÖLTTI = pala suht.kiintiää ainetta, kooltaan jotain jälkiruokalusikallisen ja kämmenen välistä (rautamöltti, jäämöltti).
ONALES =yleisnimi tuntemattomille komponenteille, esim: \"Uuren Tojotan konehuanes on täynnä kaikellaasia onalehia.\"
PELLI = pelti, esim: \"Jesus ku tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia.\"
PLUUTATA = tinkiä
PORATA = 1. itkeä, esim: \"Älä ny viitti porata isoo miäs. Eihän sollu ku navetta joka paloo.\" 2. Bodata (lausuttuna pohojalaasittain)
POROTTAA = 1. Aurinko porottaa kun se paistaa oikein kuumasti
2. pakottaa,esim: \"Saakeli ku mulla meinaa selekää poroottaa, auttaaskohan mopilaatti?\"
PORSTA = Kovaharjaksinen harja, esim: \"Viittikkö porstata mun selijän ku se on niin kanahkaanen.\"
PORSTUA = kuisti, eteinen
PRUNNI = kaivo, esim: \"Katos niinku hohtimet prunnihi.\"
PRUUKATA = olla tapana
PRÖKKEVÄ = ylpeä
PRÖYSTÄÄLLÄ = levennellä, törsätä, rehennellä, esim: \"Kyllä se yks sitte jaksaa pröystäällä sillä Pemarillansa.\"
PULTUT = lahkeet, esim: \"Sullahan on nua sarkahousujen pultut aiva ravas.\"
PUO = takamus, esim. \"Päästää polokupyörällä puo pitkällä.\"
PÄTTÄRE = Pieni kukkula tai mäki.
PÄÄSSILIMÄÄNEN = kuriton, huonosti kasvatettu, esim: \"Voikunnua tiisten papin kersat on päässilimääsiä!\"
PÖNKÄ/PÖNKKÄ = tuki tai salpa, esim: \"Valametin haulikollon kaks käyttötarkootusta; salaojaputkena tai sikalan oven pönkänä.\"
PÖYRÖÖ = vauhko, hullu, kummitus, myös ihminen vailla suhteellisuudentajua,esim: \"Halmehen pöyröökö eruskuntahan?\"
RAMAASTA = väsyttää
RANTU = raita, juova, esim: \"Ookko sä huamannu jotta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoosen rannun?\"
RASA = lapanen tai kinnas, esim: \"Olis aika repääsevää, jos rupiaas pitämähän eripari rasoja.\"
RAUSKA = repaleisen reikäinen, rikki, esim: \"Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja?\"
ROOPPI =pieni vesikuoppa, esim. savikuoppa.
ROTKE, RATSUNI, RIISSELIMERSU = kolme reellä (=D) alkavaa automerkkiä, esim: \"JiiTee käveli lyhtypylyvääsehen kun näki Rotke Vaipperin Esplanaarilla.\"
RÄKNÄTÄ = laskea
RÄPÄSKÄ = räntä tai märkää lunta jota sataa taivaalta, esim: \"Son taas koko yän satanu räpäskää. Pemarin klasikki o aiva ummes.\"
RÄÄPPÖÖ = pienikokoinen, surkea. Esim \"Mitö tuakin rääppöö tuas kräkkyää?\"
SAKIA = erityisen tyhmä ihminen. Käytetän kuulemma erityisesti Lapuan suunnalla. Esim: \"Kyllä soot sitte sakia!\"
SIIPIVIHALAANEN = kaikki lentävät ja pistävät ötökät.
TOOSA = radio, televisio tai joku muu vastaava audiovisuaalinen laite,esim: \"Paa ny se toosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa!\"
TROPPI = lääke, esim: \"Ookkosä ottanu mitää troppia tuahon kröhääs?\"
TRYYKÄTÄ = rynniä, rynnätä (tungoksessa)
VAAPSAHAANE = myös jonkin sortin hyönteinen.
VALAMETTI, VOORTI, VIIATTI = Valmet, Ford, Fiat. Esim \"Minkälaane Valametti teillon kotona?\"(Iskurepla)
VERHAT = vaatteet
VIHALAANEN = hyönteinen, joka ei ole erityisen tarpeellinen esim. muurahainen.
-Son siinä niin ku isä äireen selijäs
-Meitä on kolme komiaa. Minä, äiree ja minä ja äiree yhyres !
-Onhan se isoo ja varmahan kallis, mutta pitääkö sen olla nuon saatanan mautoon!
-Kun pääsis pian siskoo linnasta, sais kunnolla pillua...
-Ei näläkäänen tierä kuinka vaikiaa on syönehen on olla.
-Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroottooki.
-Pyörii kuin lapualaanen citymarketis.
-Isoo-Riitta oli nii lihava, notta ku rakasteltihin ja teki miäli pussata, niin piti teherä oikein eri reissu.
-Kylän kautta vaikka synnytyksehen
-Niilton menny paskasangoon ripa poikki. (=parille tuli ero)
-Ennemmin paimentaa kopallisen kirppuja ku yhyren miehen kullia.
-Pohojalaanen miahuuskoe: Mennähän Ilimajoen krouvihin,otetahan kalja,nojatahan tiskihin ja huuretahan salin puolelle notta;\"Paini ja pesäpallo on homojen lajit\"
-Kyllä mailma opettaa,jonsei muuta niin hiliaa kävelemähän.
-Tulis jo talavi niin näkis mitä köyhät pukoo yllensä
-"Viaras on hyvä ja krapaa omaa persettänsä!\", sanoo flikka riiarille.
-Niin mukava että eppäilyttää.
-Olokaa klopit hiljaa siä porstuas, nyt tuloo runua!
-Komia o miäs maasta kaulahan asti mutta loppuun sais kylvää kauraa
-Äläkää ny poijat ruvekko rikuneeraamahan!
-Hyviä neuvoja sateloo niinku rakehia
- Herkästi niinku Koskiniämen kuaro
-Minen palio mitää tee, jos mä jotaki teen, niin mä makaan.
- Vahtaa niinku kytösonni
-Pohjalaismies hevosestaan naapurille, joka sanoi hevosta kiukkuiseksi. Ei se mikään kiukkuinen ole, mutta köyhille se vähän nuihoo
-Siittä asti om mulla rahaa ollu, ku äitee mun housuuhini plakkarit neuloo.
-Sitä son ,sanoo äitee ja vei tikulla pihalle.
-Miäs on ku velliä pussis vaikka seljäs lukoo notta Virkiä.
-Miäs on ku laron seinästä repäästy vaikka seljäs lukoo notta Korea.
-Mikähän siinon, että yksi tai porukas nii aina haisoo...??
-Kattokki notta tuut kotia ennen pirunkenkimää.
-On ollu niin kuria vuosi, ettei kasvanu ku kakarat.
-Sillon nuota kommunistin mielipiteetä, sanoo alatuvan Jussi kun hevoonen ei vetäny.
-Sopivasti krapajaa, sanoo piru ku tuohelle kusi
-Suomesta pois Koskueelle, siiton lapionpisto helevettihin ja lieskat näkyy jo!
- Hyvät vitunaisan knupit, sano kloppi ku huutokaupasta korkokengät huuti
-Noon sielä niinku Lehtimäki ja Soini
-\"Meni virma nuritten\", sanos huara ku jäällä kössäähti!
-Se minkä nuarena varaastat sen vanhana omistat!
-Turha siton yrittää olla nyrryystä, ku kerran on komianhenkinen.
-iesuksen pöyrööt, eikö te muut\'osaa teherä ku olla kännis sano äitee kakaroolle.
-on se niin isänsä näköönen, että aiva pahaa teköö.
-mukulan pitää saara huutaa ja kyllähän tuo huutaaki.
-Niin jännää notta puota karvasteloo
-minkä sille voi ett\'oon nii komia että peiliki särkyy.
-son sitte sen sama tulooko se suoraa kanan perseestä vai kaupan hyllystä sano muori ku kakarat paskaasista kananmunista prutaji.
-pränkkää minkäs kerkiät, muttet sä siltikää tuu saamahan.
-pysyys ny pystys eres siihen asti ku uurestaan kaatuu.
-josei muuta saa nii eres sokerinpalan suuhunsa, sano renki ku hyppööltä kotia yksin palas.
-o se kumma ku kaikkensa teköö ja silti ne vaa karkaa sano isäntä ku lehemät laitumelta karkas.
-kiirus ei tuu ku huonosta hoppuulemisesta.
-Pakene kiusauksia hitahasti, että ne varmahan saa sut kiinni!
-Lähtee kuin purkka tukasta..
-Nousevan perseen laki: Joka perseensä nostaa, se paikkansa menettää.
-Kattokaa te köyhät kumme rikkahan talon rengit syärähän.
-Räplää sä ämmä ittes märiäksi sillä välin kummä käyn paskalla!
-Kohta mennähän niin notta pää klopajaa ovenkarmiis
-Kyllä soot tyhymä ku vaihroot kutomon apinaratsunihin
-Tuu ny sitte ku jo kerran miähen häpääsit, sanoo paappa ja piaraasi uuremman kerran.
-KATTOKAA LEHEMÄT KU O TYTTÖJÄ LAITUMELLA
-Pelittää ku Nikkolan Antin ruisku.
-klopit on niin miäheltänsä, että pitäs pari kertaa oikeen pyyhkäästä
-Son tuollaanen nyrkillä tapettava
-Kaikki saa mutta komiat ensi!
- Soot varmahan Kurikasta ku niin oot olovinas
-Moomma meleko komia pari, jonsei sua lasketa
-Poijat Tulukaa Lapualle täälä saa Selekähä
-Jos et poika opi taloon säännöölle nii ala kalappia...
-Pöhönäs on mukava olla - henki haisoo ja kaatuuluttaa.
-Se joka Mertsiksi ristitään, se autovarkaana siunataan.
-Kaikkehen tottuu, paitti puukkoon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa
-Se joka pieremättä kusoo, se naimatta kuoloo!
-lähäre poika pois härmästä, täälon miähiä
-Ennen koiralta kusi loppuu, ku Nurmoolaisilta raha!
-Mikä ristus ny o, ku ei aharista
-Tulin teille ku en ihimisihin keherannu mennä
-Akkaa ja kissiä pitää potkaasta aina kun muilta askarehilta joutaa; Jos ne ei tee pahaa, niin ne aikoo.
-Kaukaa komioota ku kyrölääset
-"Oo ny akka hilijaa jotta mä näen lukia"
-"Si so" sanoo sussu ku putos prunnihin eikä päässy pirullakaa ylähä!
-"PANNAHAN VALAMIIREN TÖIREN KOPPAHAN":SANOO PUTKIMIES KU UUREN HANAN HALAKAASI...
- sopii ku isä äitihin.
-Lämmittää ku Ollilan palakat!
-Ja se piaru, joka ruustinnalta pääsi, olokohomun. Ilimootti pappilan piika viarahillen.
-Ei se luikoo mitää, mutta se kössährys. Sano paappa ku katolta putos.
-nii on jano notta sylki pölisöö
-Hyvä on ja ojas ollahan.
-Se on siinä eikä miniän persees!
-Son umpireitinen. (reidet ottaa yhteen, ku on niin lihava)
-Voi ristus kun mun rupes rasat pärkyämähän
-Olipas lyhyt vuos, sanos mummo kun koomasta herääs!
-Mihinä teitä pirettihin ku rumia tapettihin
-se jokon ensimmääsenä vappuna katolla on yleensä ensimmääsenä myäs sairaalas!
-Ei ryyppy miestä kaada jos ei mies ryyppyä
-Soot yhtä raitis ku Rannanjärven koira.
-Entinen hiihtäjä nykyysin raitis!
-voi vitun vitun vittu ja kyrvällä ottahan
-On niin jumalatoon kiirus ettei kerkiä eres pyörän päälle nousta
-Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan!
-Iloosta ku papin saarna pääsiäisenä
-kylymä ku ryssän helevitis!
-Joka pierua pirättelöö,sillon muutaki salattavaa.
-On niin mustaa,nottei musta härkäkään näje kusta, jollei häntäänsä nosta!
-Älä vällää, ei Villekää vällänny vaikka tupa paloo - se muutti kamarihin.
-Jos perästä kuuluu niin sitte itketähän muttei etukätehen.
-Voi Ristus, notta moon pöhönäs!
-Se on pian oksat pois ja pala runkoo, niinku suutarin emännän joulukuuses
-"Paska Jaakkoo, ajoo mopolla jäihin!"
-Pitääs suaki hiuka hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit,kehu pappi kun kanttori väärin soitti
-Son komiaa ku on illalla liivin nappi auki.
-mistäpäin sä oot muuttanu helsinkihin...
-Valot sammuksiin ja tummut nurin.
-Komiaa sano faari ku päivää piti sanoa.
-Pois eestä, mahaa tuorahan!
-On nii kiire jottei varistakaa ehi sanoa ku linnuks.
-Olokaa hilijaa jotta ihmisten lehmät saa nukkua!
Minä hento siru, sinä pikku piru, minä hellästi rakastin sinua, sinä saatana petit minua
Kyll on köppäästä
"Niin kiero mies että pipokin pittää ruuvata päähän"
Ei trenkää joukaa mennä fläkäämähän...
Korvee oli prunnilla hinnus jääs...
jietunan putupäät
Paska o pillantunu, jossei se haise"
Justihin kustihin ja viäläki pyytää!
taitaa poijjalla olla kanikopinhaju maku suus!
"karkaa käsistä ku entisen poijan mopo!"
"susi näläkäänsä syää"
Mitä ne kopelit niin rössööksis priukaa!?
Pitääkö sulle antaa köpsettä?
Ottakaa ny nottei jää klottuhun.
On sulla poka pimiät jutut.
Pimeää niinku Pokelassa jouluna
Äkkinänen niinku lyökköset
Noon pistetty lymyhyn kivisillan alle...
Trenkään trompia triivuus ku krannis o hyvä prunni!!
Voi tottelemata
Holtti pois niinku Huupposen munasta
Aaterin flutut!
Mehän ei tuollaasia täälä suvaata!
Menkää kotionna siitä!
Suus kiinni ku mulle puhut
On niinku kissanpillu lehemän silimäs
TSilmät oli suuret ja ympyriääset, niinku Eleman vihkitantun napit
Terve rabbi, sano ryssän pappi!
Sullon kaalisilippuri hyväs teräs!
Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa !
Pohjalaiset persoonapronominit :
Minä, sinä, hän. Lausutaan: Moon, soot, son
Me, te, he : Moomma, tootta, non
Jhonsseres shönsseres son sitte sahojen saha. Kun mä menin kauppahan nii, myyjäll´ oli rahat ja mulloli vanha saha.
pohojatuuli on aina kylymä vaikka mistä päin puhaltais
hyvvää yötä sano mummo ku silimä puhkes
"Voi ristus täälon joku ramoones mun ohorapellos.
(Mutta oliki joku Lauri Tähkä rokkipänri)"
Kuraa, kuraa, sanoo ruottalaanen vaikkolis kuinka komia päivä
Sen kunniaks ku sisko pääs sahalle töihin
"Siinä lepää niinku Huksvarna jäis"
"Ei se kauas räi, joka rinnoollensa räkii"
"Verenpitävät ku Taipalhen Maijan reiret."
- Kauhava -
Älä ryätä römpsää! = Käytä kondomia. Tv: Hiivaränni
Silmät oli suuret ja ympyriääset, niinku Eleman vihkitantun napit
"Päivää sanoo komiat toisillensa. Ruma kattoo peilihij'ja pyörtyy."
"Matalissa vesissä ne kanakkin kussee"
Sullon kaalisilippuri hyväs teräs!
Kyllä niin rakkahasti vitutti !
On niinsanotusti kusta perunoisa = joku homma ei toimi eli skulaa
Präikätä = olla kovaääninen
Pöyry eestä = sinun pääsi peittää näkökenttäni, siirtäisitkö sitä hieman
(pöyryn tilalla voidaan käyttää myös sanaa kaali)
Pyörii joutavaa = auton tai muun sellaisen renkaat lipsuvat eli pyörivät tyhjää
Jou jou = kyllä kyllä, tottakai
Kripistää = siroittaa sokeria tahi suolaa
Hui hai = sanonta kelepaa mihin tilantheshen tahansa, keskustelussa kommentoirhan toisen puhetta
Nämä kaikki ovat Kaustislaisia sanontoja
Mullekko puhut vai tuuliko huulias liikuttaa...
Tukkakin on niinku Ojalan uuniluuta
Toinen silakka jo talteriikilla vapajaa, ku toista suus kurmoottaa.
Son pikkujuttu ku piika pussas.
Räystää niin lantta lauree, mutta varsinki luntioomia porottaa
- Päivää, sanoo nurmoolaanen keskellä yätä.
- Kyll' on kiva ku tuloo kesä ja kärpääsiä, niin ei köyhän tartte olla yksin.
- Suu kii jottei hampu näy, sanoo akka kersoolle kun'ne maraji.
- Paska haisoo ja banjot soi ja muutenki o itämaanen tunnelma.
- Äläkää ny, olokaa ny.
- Kyllä kolloo olla saa muttei tyhymä.
Ja aina sopiva lohkaisu tupaantuliaisissa : Kyllä täällä on hyvä köyhän elellä...
- Cuore Sportivo
- Viestit: 5754
- Liittynyt: 28 Helmi 2003, 00:51
- Car(s): 595 Competizione, Multipla, Ducati 916
(ex: 75, 75, 147, 156, 156, 156, 156, 156, 156, 159, 159, GT, GT, GTV, GTV, GTV, Brera) - Paikkakunta: Pori